Niko
Ennen toimintaterapiaan ohjautumista huomataan että Nikon on vaikea päästä muiden lasten mukaan leikkiin. Hän ei pidä kiipeilystä tai keinumisesta. Vanhempien mukaan Niko on arka lapsi, joka ei pidä muutoksista. Hän istuu mielellään hiekkalaatikossa yksin. Päiväkodissa hän ei halua osallistua aamupiiriin tai yhteisiin laululeikkeihin. Päiväkodissa ollaan huolissaan myös haluttomuudesta tehdä pöytätehtäviä tai askarteluja.
Niko ohjautuu toimintaterapiaan terveyskeskuksen lähetteellä. Arviossa on noussut esille vaikeutta sekä visuo-, hieno- että karkeamotoriikassa. Nikon on vaikea ylläpitää istuma-asentoa ja silmä-käsiyhteistyötä vaativat toiminnot ovat hänelle vaikeita. Niko aloittaa toimintaterapian vastaanotolla, jossa on käytössä SI-välineet. Terapiatila muistuttaa jumppasalia, jossa on paljon eri näköisiä keinuja, tasapainovälineitä yms. Niko arastelee ensin, mutta terapeutin tultua tutuksi, hän rohkaistuu. Terapiassa pyritään leikin keinoin vahvistamaan Nikon sensomotorisia valmiuksia, kuten tasapainoa ja asennonhallintaa. Kun Nikon rohkeus terapiatilassa kasvaa, hän uskaltaa haastaa itseään ja kokeilla itselleen pelottaviakin asioita.
Pikkuhiljaa myös osallistuminen päiväkodissa lisääntyy. Niko uskaltaa osallistua yhteisiin laululeikkeihin, mennä ulkona muiden lasten mukaan ja leikkiin menemistä opetellaan sisäleikissä aikuisen avulla.Terapiassa tehdään koko ajan enemmän myös hahmottamista sekä kynätyöskentelyä tukevia harjoituksia, jotta Niko rohkaistuu niiden tekemisessä. Nikolle tehdään oma kuvallinen kalenteri, josta hän näkee, mitä päivässä tapahtuu. Tämä lisää Niko turvallisuuden tunnetta päiväkodissa sekä kotona. Vuoden aikana taidot menevät hyvin eteenpäin, mutta terapiaa sovitaan vielä jatkettavaksi. Hahmottamisen arviossa tulee esille hahmottamisen vaikeuksia monella eri osa-alueella, ja seuraavassa terapiajaksossa painotetaan entistä enemmän toimintoja, jotka tukevat tulevalta eskarilaiselta tarvittavia taitoja.
Esimerkki Nikon toimintaterapiakerrasta: Tehdään yhdessä suunnitelma mitä tehdään. Oman toiminnan suunnittelu tukee monia arjentaitoja, kuten tehtävästä toiseen etenemistä. Aloitetaan pöytätehtävistä ja sovitaan jatkettavaksi palapeliä, mikä jäi viimekerralla kesken. Palapelin tekeminen tukee mm. visuaalista hahmottamista sekä motorista suunnittelua. Yhden toiminnon tekeminen kerrallaan sekä keskittymisen suuntaaminen terapeuttiin ja toimintaan, tukee Nikon kykyä ylläpitää ja jakaa tarkkaavuutta. Tämän jälkeen sovitaan, että leikitään seikkailuleikkiä, jossa jaetaan roolit.
Terapeutti on ennen Nikon tuloa asettanut osan keinuista valmiiksi odottamaan, joten ne on helppo sisällyttää leikkiin. Heppakeinulla on helppo ratsastaa kohti kotia, miten pitkälle pääsemme tällä kertaa ennen kuin putoamme? (Vahvistetaan asennonhallintaa sekä sarjallista liikettä) Voi ei, joku on vienyt aarteen vuoren huipulle, lähdetään vetämään itseämme mahalaudalla ylös liukumäkeä. (Harjoitellaan mm. ojennusasennossa pysymistä sekä molempien käsien yhteistyötä) Vielä täytyy kiivetä ylös puolapuita, sillä aarre siintää siellä ylhäällä. Nikon tullessa alas, terapeutti kertoo: ” Hei huomasitko, kävit tuolla ylhäällä asti. Silloin kun me tavattiin, et uskaltanut vielä kiipeillä puolapuilla.” Nikon olemuksessa hehkuu hyvä mieli ja luottamus omiin taitoihin.