Riku on 19-vuotias nuorimies, joka on ammattikoulun 3-luokalla. Rikun koulumotivaatio on ollut heikkoa viimeiset vuodet ja Riku on alkanut olemaan entistä enemmän poissa koulusta viimeisen 6kk aikana. Rikun vuorokausirytmi on sekaisin, hän nukkuu päivisin ja herää illalla, jonka jälkeen viettää useita tunteja pelaillen  tai vain makoillen huoneessaan. Hän ei koe tärkeäksi peseytyä säännöllisesti ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen on jäänyt, koska ajattelee ettei kuitenkaan ole lähdössä mihinkään.

​

Rikun vanhemmat suostuttelevat pojan lääkäriin, josta saavat lähetteen nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Nuorisopsykiatrian poliklinikalla Rikun hoitotiimiin kuuluvat lääkäri, sairaanhoitaja sekä poliklinikan toimintaterapeutti, joka tekee toimintaterapia-arvioinnin Rikusta. Arvioinnin pohjalta toimintaterapeutti suosittelee Rikulle toimintaterapiaa omassa kotiympäristössä 40x90min. Toimintaterapiaa haetaan KELA:sta ja Riku saa myöntävän vastauksen.

Aluksi toimintaterapeutti tapaa Rikua useampia kertoja kotona ja tutustutaan rauhassa. Selvitetään, millainen Rikun toiminnallinen historia on; millaiset asiat ovat kiinnostaneet Rikua, mitä hän on harrastanut ja mitä hän itse odottaa tulevaisuudelta. Nuorisopsykiatrian lääkäri kirjoittaa Rikulle sairaslomaa koulusta 6kk ja yhtenä tavoitteena on, että kuntoutuksen edettyä Riku voisi palata takaisin kouluun.

​

Aluksi Rikun on vaikea poistua kotoa tai nimetä mitään tiettyä asiaa, jota haluaisi tehdä. Riku lähtee kuitenkin pienille lenkeille toimintaterapeutin kanssa ja lenkin aikana Riku usein huomaamattaan piristyy ja juttelee mielessä olevista asioista. Toimintaterapiakerroilla keskustellaan vuorokausirytmin ylläpidosta, henkilökohtaisen hygienian hoidosta sekä tehdään suunnitelmaa ja toteutumisen arviointia. Asiointeja kodin ulkopuolella harjoitellaan mm. parturikäynneillä, kirjastokäynneillä ja erilaisilla harrastuskokeiluilla. Pikku hiljaa harjoittelu tuo tulosta ja esim. asioinnit kodin ulkopuolella eivät ole enää niin vaikeita. Riku huomaa olonsa kohentuneen, kun on saanut muutettua vuorokausirytmiään ja jaksanut pitää itsestään paremmin huolta. Tästä Riku saa lisää motivaatiota jatkaa kuntoutusta. Kouluun Riku ei ole vielä jakson lopulla valmis palaamaan, koska pelkää, että ei jaksa käydä koulua ja siitä seuraisi iso pettymys läheisille ja Rikulle itselleen. Toimintaterapia saa jatkoa vielä toiselle jaksolle ja tässä jaksossa otetaan tavoitteeksi Rikun kouluun palaamisen valmiuksien vahvistaminen ja sopivien tukitoimien löytyminen jatkoon. Kouluun palaaminen voidaan tehdä lisäämällä koulussa vietettyjä tunteja asteittain. Näin Rikun ei tarvitse miettiä epäonnistumista, vaan paluu tapahtuu hänen jaksamistaan kuunnellen.